top of page

Katsaus venäläiseen kahvikulttuuriin

  • Writer: kopeekka
    kopeekka
  • 15.7.2024
  • 7 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 27.11.2024

Johdanto


Kahvin voisi sanoa virtaavan suomalaisten suonissa; siinä määrin kahvi juomana on juurtunut kulttuuriimme. Kahvi on läsnä niin arjessa kuin juhlassakin, sen ympärille on muodostunut rituaaleja: päivä lähtee käyntiin aamukahvilla, työpaikalla on lakisääteinen kahvitauko, kylään tullessa vieraalle tarjotaan kahvit, ja kahvia juodaan niin häissä kuin hautajaisissa. Historiassa asiat olivat kuitenkin toisin, sillä kahvia pidettiin luksustuotteena ja sota-aikana se kuului säännöstelyn piiriin. Vuodesta 1954 lähtien kahvia oli jälleen saatavilla, mikä näkyi myös sen kulutuksessa. Vuosittain uutisoidaan, että Suomessa kulutetaan eniten kahvia maailmassa, noin 10 kg henkilöä kohden vuodessa (vrt. Venäjällä noin 2 kg henkilöä kohden). Valitettava totuus on, että tästä Suomen osuudesta kahvia kaatuu paljon myös viemäriin. Kahvi ei ole vain kulttuurinen artefakti, vaan siihen liittyy myös sosiaalinen ulottuvuus. Sen lisäksi, että kahvia juodaan vain nautintoaineena tai herätäksemme aamuisin, se tuo ihmiset yhteen ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tällä tavoin kahvin voidaan nähdä olevan merkittävä osa suomalaista kulttuuria.


Kuva: Jani Huusko

Globalisaation ja internetin myötä suomalaiseen kahvikulttuuriin on tullut vaikutteita myös maailmalta. Kahvi ei välttämättä toimi enää vain herätyskellona tai lämmikkeenä aamupakkasilla, vaan siihen on tullut mukaan nautinnon ulottuvuus. Toisin sanoen pääosin kaupungeissa asuvat ihmiset ovat alkaneet keskittyä enenevissä määrin kahvin laatuun ja eettisyyteen liittyviin kysymyksiin. Tämä on nostanut pienpaahtimokahvien kysyntää. Kahvia ostetaan nykyään myös maun perusteella, eikä katsota pelkästään hintaa ja määrää. Näin ollen jauhettua kahvia sisältävät tiiliskivet ovat vaihtuneet neljänneskilon papupusseihin. Monien kohdalla laatu korvaa määrän.


Artikkelin tarkoitus ei ole kertoa suomalaisesta kahvikulttuurista; pohjustimme vain pääaihetta tutuilla esimerkeillä omasta kulttuuristamme. Käsillä olevan tekstin tarkoitus onkin kääntää katse itään ja venäläiseen kahvikulttuuriin, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana saanut samalla tavalla vaikutteita lännestä, mutta muutoksen voidaan nähdä olleen voimakkaampi kuin Suomessa, mikä johtunee siitä, että kahvi ei ole juurtunut venäläiseen kulttuuriin ja sen perinteisiin yhtä vahvasti. Sen sijaan Venäjällä teekulttuurilla on pitkät perinteet, mikä näkyy hyvin venäläisessä kulttuurisessa kuvastossa ja kirjallisuudessa, mistä hyvä esimerkki on samovaari. Nuoren kaupunkiväestön onkin ollut vaivatonta ottaa omakseen uudenlainen kulttuuri. Venäjällä kahvikulttuurin sijaan voisi ennemmin puhua kahvilakulttuurista, sillä nuoret aikuiset viettävät aikaa nimenomaan kahviloissa tavaten ystäviään ja tehdessään töitä tietokoneella. Jopa Etelä-Eurooppaan verrattuna venäläiset käyvät huomattavan paljon kahviloissa (Bartaševitš 2020). Vastavuoroisesti Suomessa kahvia keitetään – olisi parempi käyttää uuttaa-verbiä, koska kahvi ei keity, vaan sitä uutetaan – ja nautitaan pääsääntöisesti kotona.



Venäläisen kahvikulttuurin erityispiireteitä


Venäläiseen kahvikulttuuriin on tullut paljon vaikutteita eurooppalaisesta kulttuurista. Syitä tähän ei tarvitse hakea kaukaa, sillä nuoret kaupunkilaiset saavat vaikutteensa internetin sekä sosiaalisen median välityksellä. Maailman voi siis nähdä pienentyneen. Uusimmat kahvitrendit eivät tule maahan niinkään turismin kautta kuin ilman valtiollisia rajoja toimivan internetin avulla. Lähes missä tahansa pietarilaisessa kahvilassa käydessään voi huomata, ettei se erotu juurikaan eurooppalaisista vastineistaan: sisustus, kahvilaitteisto ja ilmapiiri ovat usein identtiset. Sen sijaan kahvimenu poikkeaa yhdessä kohdin eurooppalaisesta, sillä Venäjällä sieltä löytyy monien suosima Raf-kahvi, joka valmistetaan espressosta, kermasta ja vaniljasokerista. Kun Suomessa (laatu)kahviloita pyörittävät usein pienyrittäjät, venäläisten trendikkäiden kahviloiden takana toimivat usein isot yritykset, jotka mahdollistavat kahviloiden tyylikkäät visuaaliset toteutukset ja parhaimmat laitteet. Suomesta venäläinen kahvikulttuuri poikkeaa myös asiakkaiden lukumäärän suhteen, sillä yhdessä kaupungissa voi olla saman verran asukkaita kuin koko Suomessa.


Tässä vaiheessa on oleellista määritellä, mitä tarkoitamme puhuttaessamme laatukahviloista. Näillä tarkoitamme nimenomaan kolmannen aallon kahviloita, jotka tarjoilevat erikoiskahveiksi luokitelluista pavuista (kahvi saa kansainvälisen SCA:n [Specialty Coffee Association] pisteytysjärjestelmästä vähintään 80 pistettä sadasta) valmistettuja juomia sekä kahveja valmistavat työlleen omistautuneet kahviammattilaiset eli baristat. Venäjällä kyseisen SCA:n kansallinen paikallisosasto kouluttaakin aktiivisesti kahviammattilaisia, jotka saavat koulutuksesta virallisen sertifikaatin. Jos kahvilakulttuurin ensimmäisessä aallossa kahvi nähtiin massatuotettavana hyödykkeenä, toisessa aallossa mukaan tulivat elämäntapa ja kahvilaketjut, niin kolmannessa aallossa keskitytään raaka-aineen laatuun ja juomien huolelliseen valmistamiseen. Tämän lisäksi tuloaan tehnyt neljäs aalto on tuonut mukanaan tieteellisen lähestymistavan kahvin valmistamiseen: tarkat teknologia-avusteiset mittaukset sekä kahvin kokeelliset prosessointimenetelmät.


Vaikka kahvilakulttuurin eri aallot ovat rantautuneet suurin piirtein samoihin aikoihin eri maissa niin Euroopassa kuin Suomessakin, Venäjällä kolmannen aallon kahvilat ovat saavuttaneet kaupunkilaisen laajan suosion Suomea nopeammin. Tähän loogisena selityksenä voisi nähdä suomalaisen kahvikulttuurin historian ja syvälle juurtuneet tavat, joita käsittelimme artikkelin alussa. Toisin kuin Venäjällä Suomessa lähes jokaisesta kodista löytyy kahvinkeitin. Venäläisessä kotitaloudessa kulutetaankin useammin pikakahvia. Tämä on todennäköisesti syynä siihen, ettei kahvia juoda Venäjällä niin paljoa, vaan kaupunkilaiset käyvät kahviloissa nauttimassa ammattilaisten valmistamista kahvijuomista tai ottavat kahvin mukaan matkalla toimistolle. Venäjällä take away -periaatteella (ven. kofe na vynos) toimivat kahvilat ovatkin saavuttaneet valtavan suosion. Kadulla voi tulla usein vastaan liikehuoneistoja – ei vain kahviloita –, joiden ikkunassa lukee teksti s soboi (‘mukaan’). Lisäksi tällä periaatteella toimivien kahviloiden ei tarvitse tarjota asiakkailleen istumapaikkoja, vaan esim. lippakioski tai luukku seinässä riittää.


Kahvinkeittimen puuttuessa venäläisestä kodista ihmiset saattavat valmistaa kahvia manuaalisin menetelmin mm. suppilon (ven. voronka) tai uuttopussin (japanilainen keksintö, jolla voi uuttaa kerta-annoksen kahvia, ven. drip-pakety) avulla. On hauska huomata, että Venäjällä uuttopussit ovat arkipäivää ja niiden kysyntä on vain noussut viimeisten vuosien aikana, kun taas Suomessa harva edes tietää mistä on kyse (itse olen nähnyt vain kahdessa helsinkiläisessä kahvilassa myytävän näitä). Lyhyesti kerrottuna: ilmatiivisti sinetöidyn paketin sisällä on suodatinpaperia muistuttavasta materiaalista valmistettu pussi pahvisine pidikkeineen, jonka sisällä on kerta-annos jauhettua kahvia. Pussi asetetaan pidikkeen avulla kupin päälle ja kahvin päälle kaadetaan kuumaa vettä. Valmistaminen on helppoa ja nopeaa, sillä sitä varten tarvitaan vain vedenkeitin.



Kahvikulttuurin kolmas aalto Venäjällä


Kuva: Jani Huusko

Kahvikulttuurin kolmannessa aallossa 2010-luvun alkupuolella Venäjällä aloitti toimintansa mm. monien tuntema kahvilaketju Double-B (DablBi) yhtenä ensimmäisistä yrityksistä, jotka keskittyivät nimenomaan erikoiskahveihin (ven. spešelti kofe) (Šeršneva 2019). Nykyään yrityksellä on jo yli 60 kahvilaa ympäri Venäjää. Tästä eteenpäin erikoiskahviala on laajentunut ja kehittyy kaiken aikaa. Venäläisistä on tullut laatutietoisia kahvinkuluttajia, eikä monille kelpaa enää perinteiset toisen aallon kahvilaketjut. Erikoiskahveihin keskittyneitä paahtimoita ja kahviloita on avautunut lähes jokaisessa isossa kaupungissa Venäjällä. Jopa Karjalassa Petroskoissa toimii kolmannen aallon kahvila nimeltään Kahvi & Salaatti (kahvilan nimi ei ole käännös).


Ehkä mielenkiintoisimpana kahvilaprojektina Pietarissa voisi mainita Mad Espresso Teamin (MET), jonka ensimmäinen kahvila sijaitsee edelleen lähellä Moskovan rautatieasemaa. Projekti kokosi ympärilleen 2010-luvun puolestavälistä eteenpäin ryhmän kahviuralleen omistautuneita ammattilaisia. Kahvila on tunnelmaltaan skandinaavinen ja aikanaan siellä kokeiltiin ennakkoluulottomasti erilaisia kahvinvalmistustapoja ja reseptiikkaa. Yritys ja sen työntekijät ovat saaneet useita Venäjän sisäisiä kahvi- ja ravintola-alaan liittyviä tunnustuksia. Tämän jälkeen yritys on laajentunut ja sillä on kahviloita useassa osoitteessa ympäri Pietaria. Kahvilan alkuperäiset työntekijät ovat lähteneet toteuttamaan kahviuraansa muihin projekteihin niin Venäjällä kuin ulkomaillakin.



Kahvilehdet kulttuurin levittäjinä


Kuva: Jani Huusko

Uudenlaisen kahvikulttuurin leviämistä ovat osaltaan edesauttaneet aiheesta kertovat lehdet, jotka julkaisevat artikkeleita kahvikulttuurista, alalla työskentelevistä ihmisistä sekä tieteellisiä kirjoituksia kahvista. Merkittävän vaikutuksen venäläiselle kahvikulttuurille on antanut kansainvälisestikin tunnettu Standart Magazine, joka aloitti toimintansa vuonna 2015, ja on sen jälkeen laajentunut monikansalliseksi projektiksi (Molcan, ei pvm.). Ympäri maapalloa luettava lehti alkoi ilmestyä venäjän kielellä vuonna 2018, jolloin siinä julkaistiin englannin kielestä käännettyjä artikkeleita sekä venäläisten toimittajien kirjoituksia (Kooperativ Tšornyi, 2019). Englanninkielinen Standart on palkittu usein tunnustuksin mm. parhaana itsenäisenä julkaisuna Euroopassa vuonna 2023 sekä parhaana kahvilehtenä vuonna 2017 (Standart, ei pvm.). Lehden venäjänkielisessä versiossa julkaistiin kirjoituksia mm. maailmalla vallitsevista kahvitrendeistä sekä kahvin alkuperämaihin liittyvistä asioista, mutta tärkeimpinä olivat kotimaisten toimittajien artikkelit venäläisestä kahvikulttuurista: ihmisistä, paahtimoista, kahviloista ja tapahtumista. Johtuen laskeneesta lukijamäärästä Standartia ei julkaista enää venäjän kielellä, mutta maailmalla englanninkielinen versio nauttii suurta suosiota. Lehden aikaisempia numeroita löytyy edelleen monista kolmannen aallon kahviloista Venäjällä.


Toinen venäjänkielinen julkaisu Kofeinik (suom. kahvipannu) saavutti suuren näkyvyyden kahvi-ihmisten keskuudessa jo ennen ensimmäisen numeron julkaisua vuonna 2019. Pääosin Pietarin kahvikulttuuriin keskittyvässä itsenäisessä julkaisussa kirjoitetaan juttuja paikallisten kahviloiden toiminnasta, paahtimoista, tapahtumista ja alalla työskentelevistä ihmisistä, mutta lisäksi lehdestä löytyy artikkeleita niin kansallisiin kuin kansainvälisiin kahvialan kysymyksiin liittyen. Lehden tekijät Jelena Buhmastova ja Vanja Dolgov (2019) kirjoittavat Kofeinikin Instagram-tilillä aloittaneensa lehden julkaisemisen rakkaudesta kahvikulttuuriin ja etenkin sen takana oleviin ihmisiin, jotka luovat kahviloihin erityisen tunnelman. Lisäksi he halusivat kertoa pietarilaisista kahviloista, tuotteista, tapahtumista ja kahviin liittyvistä projekteista. Lehden tuorein julkaisu on vuoden 2022 toukokuulta ja edellisiä numeroita löytyy vapaasti luettavissa monista pietarilaisista kahviloista.



Kriisien vaikutukset


Ukrainan sodalla on ollut vaikutuksia venäläiseen kahvikulttuuriin. Ensinnäkin muutamat kansainväliset kahviyritykset ovat lopettaneet toimintansa Venäjällä. Näistä huomattavimpina laajasti ympäri Venäjää levittäytynyt yhdysvaltalainen Starbucks, joka sulki kahvilansa sodan alettua, mutta jonka tilalle avautuivat venäläisen kahvilaketjun Stars Coffeen kahvilat; sekä Suomen suurin paahtimo Paulig, joka lopetti toimintansa Venäjällä ja sulki paahtimonsa Tverissä. Nykyään venäläisistä kaupoista voi löytää kahvia Pauligin pakkauksia muistuttavissa pusseissa nimellä Poetti.


Myös pienemmät kolmannen aallon kahvipaahtimot ovat kärsineet erikoiskahvierien maahantuontivaikeuksista, joita Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat aiheuttaneet. Tämä tieto perustuu erään pietarilaisen alalla työskentelevän kanssa käytyyn keskusteluun sekä Portsinfon (2022) tiedonantoon kahvin maahantuonnista. Kahvin maahantuontia on kuitenkin ollut mahdollista tehdä kiertoteitse esim. Kaukoidän (Kiina) ja Välimeren (Turkki) kautta, mutta luonnollisesti se on vaikuttanut kuluttajahintoihin. Aikaisemmin iso osa raakakahvista tuotiin Euroopan kautta. Lisäksi kahvin ostamista on hankaloittanut venäläisten pankkien irtisanominen kansainvälisestä maksuja välittävästä SWIFT-verkosta. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka yhteistyö usean Afrikan valtion kanssa BRICS-liiton alla vaikuttaa kahvin tuontiin tulevaisuudessa. Portsinfon tiedonannosta käy myös selville erikoiskahvien nouseva kysyntä samalla, kun aiemmin markkinoita hallinneen pikakahvin suosio on laskussa.


Tunnetun venäläisen kolmannen aallon kahvipaahtimon The Welder Catherinen tuotepäällikkö Sergei Mitrofanov (2023) huomauttaa venäläisten kulutustottumusten erikoiskahvien suhteen muuttuneen. Aiemmin kolmannen aallon kahviloissa kävivät hyvin tienaavat IT-alan työntekijät, mutta vuoden 2022 helmikuun jälkeen monet heistä ovat lähteneet maasta. Lisäksi inflaatio on syönyt ihmisten ostovoimaa ja saanut useat kahvin kuluttajat siirtymään halvempiin vaihtoehtoihin. Kahvin kuluttajahintoihin vaikuttaa merkittävästi myös dollarin kurssi, sillä se toimii kansainvälisenä valuuttana kahvikaupassa.



Loppusanat


Vertaillessamme artikkelin alussa suomalaista ja venäläistä kahvikulttuuria voimme huomata niiden kehittyneen samalla tavalla viimeisen vuosikymmenen aikana. Kahvikulttuuri onkin nykyään globaalia, mitä on edesauttanut internetin mahdollistama ylirajaisuus. Kuitenkin venäläinen kahvikulttuuri on avoimempi maailmalta tuleville vaikutteille, kun taas Suomessa turvaudutaan perinteiseen. Toisaalta etenkin Helsinki on kansainvälisen ilmapiirinsä myötä tullut muuta maata vastaanottavaisemmaksi uusille vaikutteille, suomalaisen kahvikulttuurin edelläkävijäksi, mikä selittää kolmannen aallon kahviloiden kysyntää. Venäläisen kahvikulttuurin kehittymistä edesauttaa Suomeen verrattuna huomattavasti isommat markkinat. Pandemiaa edeltävänä aikana Pietarissa ja Moskovassa avautuikin tiuhaan uusia mielenkiintoisia kahvilakonsepteja, joiden olemassaolo on lähes täysin piilossa länsimaalaisille. Tämä ei johdu niinkään tiedon kuin kielitaidon ja kiinnostuksen puutteesta, sillä lännessä katseet suuntautuvat useammin Yhdysvaltoihin. On todennäköistä, että erikoiskahvien suosio Venäjällä jatkaa kasvuaan, mutta epävarmuutta aiheuttaa niiden saaminen maahan.


Jani Huusko



Venäläiseen kahvikulttuuriin liittyvää sisältöä

Фильм о кофе «За чашкой». Документальный фильм о развитии индустрии кофе 



Todella kattava dokumentti venäläisestä kahvikulttuurista. Videolla on haastateltu Venäjän kahvialan keskeisimpiä henkilöitä (mm. The Welder Catherine paahtimon omistajaa Dmitrii Borodaita), jotka ovat vaikuttaneet erikoiskahvikulttuurin rantautumiseen maahan. Dokumentissa Borodai toteaa, että kahviala Moskovassa on kaikkein kehittynein jopa maailman mittakaavassa. Jos tämä pitää paikkansa, miksi länsimaissa Venäjä mainitaan niin harvoin puhuttaessa kahvista. Borodain väitettä tukee mm. se, että venäläinen kahvinpaahtaja Arseniy Kuznetsov voitti kahvin paahtamisen maailmanmestaruuden (World Coffee Roasting Championship) vuonna 2019.


Monipuolinen kahviaiheinen kanava, jossa kerrotaan kahvimaailman trendeistä, juomista, kahvin valmistusmenetelmistä, laitteista yms.

 ”Projekti Russian Barista on suurin venäjänkielinen YouTube-kanava, jossa kerromme kaiken, mitä tiedämme kahvista!” (kanavan kuvaus).


Varmasti Venäjän tunnetuimman kolmannen aallon paahtimon, The Welder Catherinen, videoblogi, jossa esitellään kahvialan suuntauksia kahvitiloilta aina kuluttajatuotteisiin asti, sekä kerrotaan kattavasti venäläisestä kahvikulttuurista.


Venäjänkielinen kahviaiheinen sivusto ja blogi, joka tarjoaa monipuolista kahvitietoutta alkuperämaihin, paahtamiseen, kahvin valmistamiseen, teollisuuteen jne. liittyen. Blogin lisäksi Tasty Coffee myös paahtaa kahvia. 






Lähteet

Bartaševitš, D. A. (2020). Razvitije rynka spešelti-koffeen v Rossii: cotsiokulturnyje i ekonomitšeskije aspekty. Ekonomika. Biznes. Banki. № 6(44), С. 84–95.


Buhmastova, Jelena. Dolgov, Vanja. (25.10. 2019). Instagram. https://www.instagram.com/p/B4CApzBqkKo/. (Viitattu 5.11.2023).



  

Molcan, Michal. (ei pvm.). Standart. https://standartmag.com/pages/about-standart-magazine. (Viitattu 5.11.2023).



Standart. (ei pvm.). https://standartmag.com. (Viitattu 5.11.2023).


Comments


Бетонная стена

Kopeekka

Slaavilaisten ja balttilaisten kielten opiskelijalehti

Копейка

bottom of page