Henkilöhaastattelussa Ahti Nikunlassi

Kopeekan aikaisemmassa numerossa julkaistiin venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professorin Tomi Huttusen haastattelu, jossa hän avasi tarinaansa yliopistomaailmassa ja jakoi hyödyllisiä vinkkejä nykyisille opiskelijoille. Vastavuoroisesti olisi mielenkiintoista tietää enemmän pitkän uran Helsingin yliopistossa tehneen opettajamme Ahti Nikunlassin näkemyksistä venäläisen kielitieteen puolelta. Ahti on jäämässä pois virastaan Helsingin yliopiston lehtorina kevään 2023 lopussa, joten halusin ehdottomasti haastatella häntä hänen uraansa yliopistossa liittyen. Itseni ja Kopeekan puolesta toivotamme Ahdille hyvää jatkoa ja kiitämme suuresti haastatteluun osallistumisesta.

Kuva: Ahti Nikunlassi

- Varmaankin kaikilta venäjän kielen opiskelijoilta kysytään, mitä kautta he ovat päätyneet opiskelemaan juuri venäjää. Aloitamme tälläkin kertaa tutulla kysymyksellä. Mitä kautta kiinnostuit venäjän kielestä ja päädyit sitä opiskelemaan?

Äidin syytä! Kotoa löytyi paljon venäläisten klassikkojen suomennoksia, joita aloin lukea jo koulupoikana. Joskus seitsemännellä luokalla ollessani alkoi tv:ssä pyöriä Raz, dva, tri -kielikurssi, johon liittyvää lähiopetusta paikallinen kansalaisopisto tarjosi. Minut houkuteltiin sinne, Raisa-tytön syy!

- Mitkä aiheet tai venäjän kielen ilmiöt kiinnostivat sinua eniten opiskeluaikanasi. Ja oliko juuri kielitiede sinun pääasiallisena kiinnostuksesi kohteena?

Ei ollut kielitiede alussa mielessä. Urakoin klassikot alkukielellä ja proseminaarityönkin tein Dostojevskin kertomuksesta Son smešnogo tšeloveka. Suomalaisessa kielitieteessä oli kuitenkin tuolloin mukavasti puhtia, mikä näkyi myös kurssien pitäjissä. Innostus tarttui ja sivuaineeksi tuli yleinen kielitiede.

- Mitä aiheita olet tutkinut opiskeluaikoinasi mm. gradu ja väitöskirja? Entä sen jälkeen?

Gradu käsitteli nominatiivin ja instrumentaalin vaihtelua “autosemanttisten kopuloiden” yhteydessä. Samasta aiheesta tein myös – nyt jo harvinaiseksi kummajaiseksi käyneen – lisensiaatintutkielman.

Väitöskirjassa tutkin pronominaaliseen tukisanaan kytkeytyviä relatiivilauseita. Hauska kirja, jonka sisältö ja esitystapa hämmästyttävät minua itseäni, kun satun lehteilemään opusta silloin tällöin.

Nyt jälkeen päin huomaan, että monet tutkimani aihepiirit ovat liittyneet ilmiöihin, jotka ovat haastavia paitsi teoreettisesti myös kielenopetuksen näkökulmasta, esimerkiksi kongruenssi-ilmiöt ja kollektiivilukusanat. Olen harrastanut myös suomen ja venäjän kontrastiivista tutkimusta ja osallistunut suomen kielen tutkijana kansainvälisiin leksikaalisen typologian projekteihin.

- Voisitko kertoa lyhyesti urastasi Helsingin yliopistossa?

Ennen kuin aloin opettaa HY:ssa olin edesmenneen prof. Marja Leinosen kutsumana vuoden lehtorin sijaisena Tampereen yliopistossa. Järisyttävä itsementorointikokemus tuoreelle maisterille! Vuonna 1990 paluu Helsinkiin, pari vuotta tuntiopettajana ja sitten virka vanhempana lehtorina. Professorina toimin vuosina 2010–2018. Tutkimusvapaalla olen ollut vain yhtenä lukukautena, mutta ei tämä ole haitannut tutkimuksen tekemistä. Opettaminen innostaa tutkimaan!

- Onko jokin asia jäänyt erityisesti mieleesi urasi varrelta?

Kaikki opiskelijoiden onnistumiset opintojen aikana ja niiden jälkeen ovat olleet opettajan mielessä juhlaa!

- Olet nähnyt yliopistomaailmaa ja sen kiemuroita usean vuosikymmenen ajalta. Voisitko kertoa, mitä eroavaisuuksia olet pannut merkille akateemisessa maailmassa ennen ja nyt? Ovatko asiat menneet parempaan suuntaan?

Opettajan näkökulmasta yliopisto on nyt aivan eri paikka kuin mitä se oli joskus 80- ja 90-luvuilla, joten erojen listaamiseen tässä veisi sivukaupalla tilaa. Asioita, jotka ovat nyt paremmin, ei huomaa niin helposti kuin asioita, jotka ovat kehittyneet omasta mielestä huonoon suuntaan. Monet muutoksista heijastuvat tavassa, jolla opiskelijoista, opettajista, akateemisesta vapaudesta ja yliopiston tehtävistä on alettu puhua.

- Mitä vinkkejä antaisit nykyisille opiskelijoille venäläisen kielitieteen saralla?

Opintojen alkuvaiheessa kannattaa panostaa perusasioiden hallintaan ja alkaa samalla aistia tiedemaailman tuulia seuraamalla hyvien aikakauslehtien sisältöjä vaikkapa vain otsikko- ja tiivistelmätasolla. Näin saa kuvan siitä, mitä kunnostautuneet tutkijat parhaillaan tekevät, mitä menetelmiä ja aineistoja on tarjolla ja mihin suuntaan teoriat ja käsitteenmuodostus ovat kehittymässä.

- Jos sinulla olisi kaikki tarvittavat resurssit, mitä aiheita tutkisit juuri nyt. Ja aiotko jatkaa tutkimustyötä?

Kuvitteellinen megaprojekti liittyisi tavalla tai toisella siihen, miten kieltä koskeva tieto on edustettuna ihmisen aivoissa. Juuri nyt en ole aikeissa jatkaa tutkimustyötä, vaikka lähes joka päivä putkahtaa mieleen jokin aihe (joka kyllä seuraavana päivänä on jo unohtunut). Kansalliskorpuksen käyttöä suosittelen opettelemaan kunnolla. Hakujen sivutuotoksena se suorastaan sylkee silmille tutkimisen arvoisia ilmiöitä. Kun eilen selvitin pikahaulla puolipisteen käyttöä erään rakenteen yhteydessä, niin eiköhän sieltä sattumalta putkahtanut esiin esimerkki, joka voisi olla relevanttia uutta dataa liittokonjunktioiden syntaksia selvitettäessä!

Haastattelija: Jani Huusko

Kuva: Ahti Nikunlassi